Meillä on sujunut hyvin, mutta erona Nepun vauva-aikaan olen huomannut sen, että tämä kaveri on paljon enemmän sylinkipeä. Niinpä sen mukaan sitten elellään. Tokihan tässä on muutenkin tarvinnut hiukan harjoitella arjen pyörittämistä uudella systeemillä. Ainakin mä olen löytänyt moniajosta aivan uusia tasoja...
Aika ajoin harmittaa, kun Nepu joutuu odottamaan vuoroaan, mutta hän on ollut hyvin ymmärtäväinen ja yleisesti ottaenkin on suhtautunut elämänmuutokseen todella hienosti. Toisaalta taas tilaisuuden tullen pyrin antamaan Nepulle täyden huomioni, vaikka kyse olisi vain kahdesta minuutista. Me ollaan siis hanskattu homma täällä kotona aivan hyvin, vaikka puoliso on jo töihinpaluunsa jälkeen ehtinyt tehdä pari työreissua Ruotsiin ja vähän muuallekin ja alkuun jännitin miten kaikki lähtee sujumaan.
Mut mitäpä täs muuta vois, ku suurin piirtein haljeta onnesta. Meillä on ihana keijukaistyttö ja pieni suloinen menninkäispoika. Ja nyt on kesä!
