Matka Espanjassa sai mut innostumaan espanjan opiskelusta. Espanjassa asioiminen kävisi todennäköisesti huomattavasti mukavammin, jos osaisi edes jokusen sanasen espanjaa tervehdysten ja kiittämisen lisäksi. Jos tunnistaisi sanan sieltä ja toisen täältä tai voisi kaupassa tai ravintolassa osata sanoa edes sen yhden ratkaisevan sanan.
Muistin sitten joskus netissä surffaillessa törmänneeni sivustoon, jossa pääsi ilmaiseksi opiskelemaan joitakin kieliä. Kiinnostuin siitä jo silloin, mutta tarkempi tutustuminen kuitenkin jäi ja lopulta unohdin koko jutun. Pienen salapoliisityön jälkeen kuitenkin löysin oikealle sivustolle: duolingo.com. Rekisteröidyin sivulle ja aloin tutkia miten homma toimii.
Duolingossa opiskelu tapahtuu englanniksi, mutta ei se minun mielestäni ole vaikeuttanut oppimista yhtään. Opiskelun runko koostuu pienistä osakokonaisuuksista. Nämä sisältävät vaihtelevasti yhdestä kuuteen pienempää osiota, jotka käydään läpi järjestyksessä.
Joistakin kokonaisuuksista, kuten esim. monikoista, kysymyssanoista ja omistusmuodoista jne., on lyhyet opastukset, jotka voi lukea ennen harjoituksia. Yksinkertaisempien kokonaisuuksien kohdalla voi hypätä suoraan harjoituksiin. Saman tyyppisiä lauseita ja sanoja toistetaan alkupuolen harjoituksissa paljon, sillä tavoin ainakin minä sain tosi hyvin juonesta kiinni. Hiukan tuntui hassulta naputella toistamiseen lauseita tyyliin "Hevoset juovat maitoa" ja "Kissat syövät leipää", mutta nyt taatusti muistan miten espanjaksi sanotaan hevonen, kissa, juoda, syödä, maito ja leipä.
Duolingo myös kehottaa kertaamaan jo aiemmin opiskeltuja asioita, jotta ne eivät pääse unohtumaan. Kerrata voi "muistikorttien" avulla tai tekemällä perusharjoituksia. Tavoitteiden täyttymistä ja opittuja sanoja voi seurata niin haluessaan, niistä pidetään jonkinmoista tilastoa. Duolingon sivuilla on myös keskustelufoorumi sekä sekalainen kokoelma käännettäviä tekstejä, jos sellaisten parissa jaksaa pakertaa. Mahdollisuudet aika syvälliseenkin opiskeluun ovat siis hyvät. Ja jos nyt "perus"kielet eivät kauheasti kiinnosta, niin kuulemma klingon on tulossa (kuten myös jiddish ja heprea).
Kävin viimein ostamassa itselleni (Angry Birds) vihon, johon voin tehdä muistiinpanoja. Sanat jäävät kummasti paremmin mieleen, kun niitä kirjoittaa paperille. Ja meitsi on ihan innoissaan, koska nyt vasta onkin hyvä syy alkaa katsoa uudelleen Tuhkimotarinaa (venezuelalainen telenovela)! Ihan vaan opiskelun nimissä. Sí, sí. Ehkä ihanin hömppäsarja ikinä. Tuli joskus SubTv:ltä ja jäin kaipaamaan. Mi gorda bella!
P.S. Duolingo-sovelluksen voi ladata myös puhelimeen, how cool is that.
Voi, voi sentään. En ole kauheasti vaivautunut päivittämään tänne mitään. Päivät ovat vain tulleet ja menneet ilman, että on oikein ehtinyt tajutakaan. Puoliso on vaihteen vuoksi painanut viikkotolkulla pitkää päivää töissä ja tehnyt hommia viikonloppuisinkin.
Siitä tietää, että tilanne alkaa olla jo aika nurinkurinen, kun minä saan puolisoltani kurinpalautusta tiistai-iltana klo 22:30, kun en ole halukas siihen aikaan enää aloittamaan demon viimeistelyä asiakkaalle. Uuvuttavaa. Ja esimerkki siitä miten samassa työpaikassa oleminen joskus aiheuttaa hiukan kireää tunnelmaa kotona. Mutta jotta elämä pysyisi tasapainossa, oli mullakin viime lauantaina pitkästä aikaa ylitöitä. Yhden asiakkaan tuotantoympäristön palvelimet päivitettiin uusiin ja järjestelmän yliheitto tietysti tehtiin viikonloppuna.
Eipä tässä sitten mitään kovin kummosta oo tapahtunutkaan. Me odotellaan lämpimiä säitä. Vuosi sitten tähän aikaan taidettiin olla jo hellelukemissa (joskin vain väliaikaisesti), muistelen vaan niitä työkaverin tupareita, jonne hellemekossani pyöräilin. Ei ole hellemekkoja vielä ihan kauheasti tarvinnut. Eikä tarvis edes hellettä, kunhan olis edes 15 astetta lämmintä. Koleudesta huolimatta kiva silti nähdä, miten sateet on saaneet ruohon vihertämään ja ainakin meidän pihassa kasvamaan ihan villisti. Omenapuut on karsittu ja pihlajassa alkaa olla lehtiä. Kyllä tää tästä.
Ai niin, käytiin me Nepun kanssa tallilla pyörimässä, kun Ratsastuskoulu Zilpalla oli avoimet ovet. Lapsonen oli onnellinen, kun "Se poni on niin kiltti ja suloinen eikä se yhtään purenut". Kärryajelut ja poniratsastukset kokeiltiin, ja poniagilityä mun avustamana. Keppariradallakin käytiin kääntymässä.
Nyt meillä onkin koko perhe vaihtelun vuoksi flunssassa. Nepu oli viime viikolla kaksi päivää päiväkodissa ja toi sieltä tuliaisiksi kunnon lenssun. Päiväkotielämä jatkuu taas tän kuun loppuun asti, koska oma pph on sairauslomalla. Tänä aamuna lapsi itki, että ei millään halua päiväkotiin. Ilmeisesti äidin kanssa kotona oleskelu kipeänä ollessa oli liian kivaa. Toivottavasti trinsessani on paremmalla tuulella kotiin hakiessa. Tuollainen käytös tuntuu niin oudolta, kun Nepu on tavallisesti niin reipas ja iloinen ja ottaa kontaktia ihan vieraisiinkin ihmisiin. Tänäänkin päiväkodin portilla vastaantulevalle miehelle huuteli, että "Meidän autossa oli linnunkakkoja!"
