Kokeellisessa keittiössä: testissä uusi mysliresepti

Ryhtiliike ruokailujen suhteen on taas tehty. Eräänä päivänä välipalaksi piti nauttia jogurttia ja mysliä. Epäonneksemme olimme puolison kanssa etätöissä ja kotona ei ollut murustakaan mysliä. Takataskussani oli onneksi nopea ja superhelppo resepti, jonka olin pistänyt korvan taa jo aiemmin, en vain ollut ehtinyt kokeilla sitä, vaikka olin täydentänyt aineksia kaappiin sitä varten.

Perusraaka-aineena tässäkin myslissä olivat kaurahiutaleet. Uutena ja aika yllättävänäkin juttuna tuli se, että tässä käytettiin keittämätöntä kvinoaa. Jotenkin hiukan epäröin, mutta ihan syyttä suotta. Lopputulos oli mainio.

Toisin kuin edellistä valmistamaani mysliä, tätä ei tarvinnut paahtaa kovin pitkään. Puolessa tunnissa tuli pellillinen valmiiksi. Valmiin myslin koostumus oli mulle tosi mieluisa: rouskuvaa ja rapeaa. Muromyslimäistä, mutta terveellisempänä versiona.

Kookos-kvinoa-chiamysli

1 kuppi kaurahiutaleita

½ kuppia keittämätöntä kvinoaa

½ kuppia karkeasti rouhittuja manteleita

¼ kuppia chiasiemeniä

½ rkl jauhemaista steviaa 

hyppysellinen suolaa

3 rkl kookosöljyä

3 rkl vaahterasiirappia

vaniljaa

¼ kuppia kookoshiutaleita

Laita uuni lämpenemään n. 165 asteeseen ja päällystä uunipelti leivinpaperilla. Sekoita kulhossa kaurahiutaleet, kvinoa, mantelit, chiasiemenet, stevia ja suola. Lämmitä kookosöljyä mikrossa sen verran, että siitä tulee juoksevaa ja sekoita joukkoon sekä vaahterasiirappi että vanilja. Kaada seos kuivien aineiden joukkoon ja sekoita hyvin. 

Levitä mysliseos tasaisesti uunipellille ja laita uuniin alhaalta päin laskien (toiselle tai) kolmannelle tasolle, mieluummin siis alemmas kuin ylemmäs. Anna paahtua 30min. Saa olla aika tarkkana, tää saattaa kärvähtää aika salakavalasti.

Ota paahtunut mysli uunista ja ripottele kookoshiutaleet pinnalle. Anna jäähtyä pellillä kokonaan. Kun mysli on jäähtynyt, sen voi rikkoa paloihin (osa toki jää pieneksi muruksikin, mutta paloista tulee se muromyslimäinen fiilis). Säilö esim. lasipurkkiin, siellä se säilyy kuukauden verran.

Nauti sellaisenaan pienenä naposteltavana tai vaikka jogurtin tai maidon kanssa!

Stevian voi korvata ruokalusikallisella vaahterasiirappia tai ½ ruokalusikallisella esim. Canderelia, jos keinotekoinen makeutusaine ei haittaa. 

Alkuperäisen reseptin mukaan kvinoaa ei tarvitse huuhdella, sillä yleensä pakkauksessa oleva kvinoa on esihuuhdeltua. Huuhtelun tarkoituksena on saada siementen pinnalla oleva kitkerän makuinen (saippuamainen) saponiini pois. Reippaasti paahdoin kvinoani huuhtelematta eikä huuhtelematta jättäminen mielestäni vaikuttanut makuun mitenkään negatiivisesti.

Reseptissä on käytetty taas jenkkien kuppimittaa, joka on suurin piirtein se 2,4 dl. 

Resepti on kotoisin sivulta ifoodreal. 

Tietokoneen käyttöönottojumppa

Sain vihdoin uuden työläppärin. Tai uuden ja uuden, entisen työkaverin vanha kone. Oma hajos kesäkuussa. Näytönohjain poksahti ja näytölle ilmestyi neljä nättiä eri väristä pienempää ruutua. Silloin sanoin, että voin tuoda meiltä kotoa toimistolta eurolla lunastetun vanhan Lenovon läppärin väliaikaiseks työvälineeks, ettei tarvii ennen kesälomia alkaa sätkiä uuden koneen hankinnan kans. Se vähän sitte venähti...

Viimisen parin viikon aikana oon yrittänyt saada asennetuksi kaikki tarpeelliset jutut tähän "uudelle" koneelle. Ensin asensin vinon pinon päivityksiä. Luulin, ettei ne lopu ikinä. Aina vaan tuli uusia. Pelkkää restarttia koko homma. Sit virusturva. Seuraavaks pääsin sähköpostin ja työpaikan sisäisten pikaviestintävälineiden kimppuun. Ei menny nekään ihan kuin ohjeissa luki. Mä teen kiltisti aina ohjeiden mukaan ja sit on paniikki päällä, kun tilanne poikkeaa ohjeessa kuvatusta. Ei oo helppoo.

Sitten asensin tarvittavat yhdistimet meidän eri järjestelmiin. Niiden lisäks Spotify (ehdottoman tärkee!), iTunes puhelimen päivityksiä varten, työkalu VPN-yhteyden avaamiseen, nettiselaimet, muut sovellukset... Tän kaiken jälkeen onkin saanut viilata jos jonkinlaisia asetuksia kuntoon, että kaikki tarvittavat yhteydet käy ja kukkuu.

Lopuksi siivosin varmaan päivän verran vanhaa työasemaa ja lisäksi myös sitä väliaikaista työasemaa (puolen vuoden aikana siihenkin ehti kertyä yllättävän paljon sellasta omaa töihin liittyvää sotkua). Enää ei tarvii kuin siirtää tarpeelliset matskut uudelle koneelle ja luovuttaa hajonnut kone pois. Se on puoli vuotta keikkunu tuolla puolison työpöydällä ja mä oon etäyhteydellä käyttänyt sitä tarvittaessa. 

Uskaliaasti jätinkin eilisen etätyöpäivän jälkeen meidän oman koneen kotiin (100% paremmat mahkut muuten pelata taas Simsiä!). Töissä iskin uuden koneen telakkaan, heitin kuulokkeet päähän ja avasin Spotifyn. Piti saada Siaa soimaan töiden vauhdittamiseksi. Oon viime aikoina kuunnellut sitä tosi paljon, joku siinä vetoaa. Ja Chandelierin ja Elastic Heartin musavideot on hienoimpia mitä oon hetkeen nähny. No mutta. Iski heti hätä, kun kuulokkeissa soimaan lähtenyt musiikki kuulostikin ihan laihalta. Piti olla muhkeempi basso, mutta ei se kuulostanu miltään. Minä heti puolisolle parkumaan, että nyt on huonosti asiat. Onneks hetken etsimisen jälkeen löydettiin säätö, joka korjas tilanteen.

Nyt alan kuitenkin olla voiton puolella. Äkkiä laskettuna enää Office-paketti ja tulostimen/kopiokoneen ajuri puuttuu. Jännityksellä jään odottamaan olenko unohtanut ottaa käyttöön jotain mitä olisin tarvinnut, mutta en vaan yksinkertasesti oo muistanut koko juttua. Päätin kuitenkin, et pakko se väliaikaisläppäri on vaan jossain kohtaa hylätä, ei siitä tuu mitään, että sitä kantaa mukana ihan vaan varmuuden vuoks. I can do it!

Ystävänpäivä Ikeassa

Mööpelivalssia pukkaa. Oli vallan hupaisa reissu. Meidän kanssa matkaan lähti mun vanhemmat, jotta Nepulla on useampi kaitsija. Oltiin ajoissa jo tehty ostoslista valmiiksi ja vuokrattu pakettiauto päiväksi, että ostosten pakkaaminen ja kuljetus kävis vähän helpommin. Aamulla ennen lähtöä vietiin vielä pari vanhaa Ikean Expedit-hyllyä uudelle omistajalle, kun olin saanut tehtyä niistä supernopeat kaupat Facebookin vaihtoringissä. 

Ensimmäisenä valittiin lapsukaiselle uusi sänky. Hän oli jo kotona katsellut sänkyjen kuvia ja toivonut sirkussänkyä. Sellanen tuli (eikä tarvii ku siirrellä kaikkia mahdollisia huonekaluja Nepun huoneessa, että järjestyksestä tulee parempi). Parit lakanat, patja ja uusi täkki kanssa. Sitten valikoitiin myös lasten tuoli ja otettiin sille kaveriksi pieni pöytä piirusteluja ja askarteluja varten. Mummi ja ukki lähtivät leikkimään naperon kanssa ja me sitten vielä varmistelemaan loppuja ostoksia ennen varastolle menoa.

Yläkerran kiertelyn jälkeen pidettiin lounastauko. Lapsukaisen ruokailu meni aivan pilalle, kun pasta-annoksessa kastike oli laitettu makaronien päälle ja näin ollen makaronit olivat saastuneet. Väsykin siinä vähän painoi, niin kaikki harmitti. Muutama saastumaton makaroni meni alas kuitenkin mukinoitta ja jälkkäriksi maistui jäätelö ja leivos. Varsinainen terveyslounas juu. Mutta sillä sokerilla jaksoi paahtaa Ikean alakerran läpi.

Kärryihin kertyi tavaraa myös ostoslistan ohi, kun kierreltiin kaikessa rauhassa. Leikkiteltta Nepulle, henkareita, matto (kun halvalla sai), tyyny, jakkara, lisätarvikkeita leikkikeittiöön... 

Hauskin osuus oli sekoilu itsepalveluvarastossa. Minä ja puoliso surffailtiin isojen kärrien kanssa ympäriinsä ja ladattiin pahvilaatikkoa toisen päälle. Liki puolet haluamistamme kalusteista oli tietenkin varastosta loppu, että päästään toisenkin kerran vielä käymään ostoksilla. Saatiin Nepun ostosten lisäksi olohuoneeseen ja työhuoneeseen uudet hyllyt sekä keittiöön apupöytä, mutta hankkimatta jäi työhuoneen uusi työpöytä pukkijalkoineen sekä uusi kaappi eteisen senkin tilalle. Onneks ei ehditty myydä vanhaa pois alta. Ovet hyllyihin ja kaappeihin hankitaan sit sillä toisella kierroksella.

Meidän talo on oikeesti niin räjähtänyt. En edes muista millon ollaan viimeksi kunnolla siivottu. Puolisolla on ollut aivan hillittömästi töitä, joten siivous on aina vaan jäänyt. Kun ei viikonloppunakaan huvittais ekana olla imurin varressa kiinni, kun kerrankin olis aikaa touhuta jotain perheen kesken. Nyt sen pölyn lisäksi on Ikean pahvilaatikoista irronnutta roskaa ja osa paketeistakin on vielä purkamatta keskellä keittiön lattiaa. Eteiskäytävässä on sirkusteltta ja pinnasänky, kuinkas muutenkaan. Eikä siinä oo edes kaikki, hommaa riittää kyllä hetkeksi aikaa.

Harmaat hiukset piiloon

Ehdin vihdoin istahtaa kampaajan tuoliin, liki kolmen kuukauden (!!!) tauon jälkeen. Kaunis syvän punainen väri oli jo muisto vain ja oma maantienharmaus puski inhottavasti läpi. Lisämausteena muutamat hopeanharmaat raidat. Kyllä, mulla on harmaita hiuksia. En aio edes julkaista ennen-kuvaa, vaikka otin sellaisen. Se oli niin kamala.

Tällä kertaa pyysin jotain ei-punaista, koska punainen nyt vaan haalistuu rumaksi, varsinkin, kun en näköjään ehdi millään korjauttaa tilannetta ajoissa. Kampaajareissun lopputulemana on nyt tummanruskeat hiukset ja edessä hieman pientä vaaleaa raitaa ottamassa vastaan jokusen viikon päästä näkyviin pilkahtavat harmaat. Jee. Hiusten pituudestakin napsittiin hiukan, nyt ne yltävät aika tarkkaan olkapäille. Mukavaa vaihtelua tämäkin, vaikka letittäminen tulikin taas astetta haasteellisemmaksi.

Tuli siinä tuolissa istuessa puhuttua myös mun hiusten laadusta. Esitin huoleni, kun ennen piikkisuorat hiukseni ovat alkaneet välillä näyttää latvoistaan kamalalta sotkulta. Olin jo pelännyt, että mun hiukset on jotenkin vaan pilalla. Ihmettelin kyllä miksi, koska en juuri föönaa tai muutenkaan lämpökäsittele hiuksiani ja käytän hoitoaineita ja arganöljyä. Yritin kuvailla söheröisiä hiuksiani kampaajalle enkä meinannut keksiä siihen sopivia sanoja. Kampaaja ehdotti "Niin, että ne näyttävät sellaisilta karvaisilta?" KYLLÄ!

Ei kuulemma johdu siitä, että hius olisi huonossa kunnossa, vaan siitä, että se on muuttumassa kiharaksi. Olen kyllä huomannut, että pesun jälkeen mun hiukset kääntyy pienelle laineelle, jos en harjaa tai muuten niitä föönillä muotoile, mutta ei tullut mieleen, että kiharuus vaikuttaisi tuollaisellakin tavalla. Noh, toistaiseksi tämä suttu ei mua haittaa, tulen kyllä kiharan kanssa toimeen (tai niin ainakin luulen). Pääasia, että hiukset on terveet. Kasvatan edelleen niitä hiuksia, jotka alkoivat tippua ohimoilta n. puoli vuotta Nepun syntymän jälkeen.

Nepu totesi kampaajakäynnin jälkeen "Äitillä on ruskea tukka". Kyl!