Sairastelun ennätysvuosi

Ennen lasta ei juuri flunssat tai muutkaan taudit vaivanneet. Tänä vuonna meidän perheessä on tehty varmaan jonkin sortin sairastamisennätys. Keväällä Nepu joutui olemaan paljon varahoitopaikalla päiväkodissa ja toi sieltä sitten alvariinsa nuhaa ja kuumetta kotiin. Pari-kolme kuukautta meni niin, että oltiin lähes jatkuvasti sairaana. Yksi tai kaksi tervettä viikkoa mahtui väliin eikä tietenkään tasaisesti, vaan koko ajan joku oli kipeä. Kesä meni kivasti, kun oltiin lomilla eikä lasta tarvinnut viedä sen paremmin pph:lle kuin päiväkotiinkaan pitkään aikaan.

Vuoden alkupuoliskolla mulla oli yks poskiontelontulehdus ja yks keuhkoputkentulehdus, Nepu oli lukemattomia kertoja nuhassa, yskässä ja kuumeessa. Puolisokin on sairastanut epätavallisen paljon, vaikkakin hänellä on usein tauti ollut hiukan lievempänä. Reilu kuukausi sitten olin kuumeessa ja kovassa nuhassa. Ja taas edellisviikolla Nepu oli kuumeisena ja yskivänä kotona, seuraavalla viikolla oli sitten vaihteeks mun vuoro.

Olen kipeänä edelleen. Enkä muista koska viimeks olis näin kamala nuha edes ollut. Vähän kuumetta, aivan järkyttävä yskä, joka jatkuu jo toista viikkoa sekä tosi sitkeä räkätauti, joka nyt viimein suvaitsi sitten muuttua vielä vuoden toiseksi poskiontelotulehdukseksi. Työterveyslääkäri totesi aamulla, että "Ei susta pääse näköjään millään eroon". Viime viikolla kävin ensin muuten vain näytillä, kun olo oli niin kamala ja sitten toistamiseen vielä kipuilevien korvien takia. Nyt taas. Tällä kertaa lähdin antibioottikuuri kourassa ja taas sain käskyn vaan levätä. 

Nyt odotan, että puolisolla tulis sopiva väli lähteä heittämään mut kotiin. Kunhan sinne pääsen, taidan korkata purkillisen Ben&Jerry'siä. Ei niin pahaa tautia, että jätski ei auttais.