Eniveis, kissalapsi kutisee taas ja nyt on koirallakin joku vialla. Molemmat menee lääkäriin torstaina.
Hekun vointi huolestuttaa mua nyt ihan toden teolla. Se on kohta yhdeksänvuotisen elämänsä ollut terve kuin pukki. Saanut rokotukset ja madotukset, mutta muuten ei oo oikeestaan tarvinnut lääkärissä käydä.
Alkuvuodesta päätin laittaa koiran laihikselle, joka ei kovin hyvin sujunut. No, kesällä kuitenkin hankittiin vähäenergisempää kuivaruokaa ja siinä kuin huomaamatta muutaman kuukauden aikana Heku hoikistui oikein komean näköiseksi. Nyt se on kuitenkin laihtunut laihtumistaan ja se alkaa aiheuttaa mulle harmaita hiuksia, koska olen lisännyt ruuan määrää ja kuivaruokakin on vaihdettu taas hiukan energiapitoisempaan. Nyt olen aloittanut myös öljyn antamisen, että sais siitä vielä ekstraenergiaa.
Eikä siinä kaikki. Viimeisen viikon aikana Heku on lakannut hyppäämästä sohvalle. Se tähtää siihen kyllä, kuten se on aina tehnyt, mutta ei vaan uskalla hypätä. Sohvalta alas se kyllä vielä tulee itse. En muista koska viimeks se olis nukkunut näin paljon omassa pedissään, kun se on aina mieluummin kuorsannut sohvalla. Musta tuntuu myös, että se on ollut tavallista väsyneempi ja vaan röhnöttänyt pylly homeessa jossain tyynyjen välissä. Kaiken kukkuraksi eilen ja tänään aamulla se myös epäröi meidän terassin portaissa, vaikka ennen se on juossut niistä mennen tullen.
On tässä tullut mietittyä jo kaikki mahdolliset sisäelinongelmista syöpään ja näköhäiriöihin tai jopa johonkin myrkyn syömiseen. Huomenna toivon mukaan ollaan viisaampia.
Hiukan ahistaa, kun tietää, että reissu on tulossa ja pitäis vielä jättää koira hoitoon. Kunpa nyt ei mitään kovin vakavaa tai hurjaa lääkintää vaativaa vaivaa olis. Enkä ole yhtään valmistautunut sellaseen vaihtoehtoon, että Heku jäis sille lääkärireissulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän merkin itestäsi, olisi kiva tietää, jos olet käynyt lueskelemassa jaarittelujani.