Terkut Rukalta

Siellä oli lunta! Keli oli muutenkin aika mukava ja rinteet hyvässä kunnossa. Yhteensä 15 rinnettä oli jo auki, se oli tuplaten pariin edelliseen vuoteen verrattuna. Koko viikon piti pikkupakkasta, kylmimmillään Rukankylässä tais mittari näyttää -4 astetta, mutta enimmäkseen oli tasasesti semmonen -2 astetta. Tuuli kävi jonkun verran ja Ilmatieteenlaitos kertoi, että "Feels like -6".

Vuosselin punaisen rinteen huipulta

Saarua aamupäivällä

Vuosselin huippu, Ahonlaidan yläosa

Nepu kävi harjoittelemassa (omien sanojensa mukaan) hiihtelyä lastenrinteessä muutamana päivänä ja lisäks vähän pulkkailtiin, käytiin leikkipuistossa ja ajeltiin potkupyörällä, johon renkaiden tilalle oli vaihdettu sukset. Se se vasta oli komiaa.

Päivät meni ohi niin, että heilahti. Me käytiin puolison kans rinteessä vähän vuoroissa ja jäi Nepu muutaman kerran hoitajan hoiviinkin, että päästiin yhdessä. Yhtenä päivänä tuntui, että ei oikein suksi luista, mutta muuten täytyy sanoa, et johan sujui hyvin! Olin fyysisesti paremmassa kunnossa kuin koskaan ja ihan oikeesti jaksoin laskee pidemmätkin rinteet alas ilman "spekulaatiotaukoja". Bonuksena selvisin laskupäivistä hiukan vetelillä jaloilla sen sijaan, että olisin ekan laskupäivän jälkeen ollut lähes rampa koko loppuviikon. Jes!

Saaruan yläasema

Ens vuoden reissulle varataan taas se isompi asunto ihan mukavuussyistä. Kyllä me seitsemän aikuista ja kaks lasta tuohon 94-neliöiseen mahduttiin, mutta vähän suuremmasta ruokapöydästä ja yhdestä ylimääräsestä vessasta ei olis ollu haittaa. Samoin tästä reissusta viisastuneena seuraava reissu varataan lauantaista lauantaihin, että jää matkapäivän jälkeen vielä se sunnuntai lepopäiväksi. Meillä oli koko perhe ihan töttöröö maanantaiaamuna, kun myöhään sunnuntaina vasta tultiin kotiin.

Reissun vika päivä ja eka afterski, lasillinen glühweinia

Hallittu kaaos!