No mutta kun ruoka on niin hyvää

Helatorstaina oli ähky äidin ruokapatojen äärellä. Äiti oli valmistanut osso bucoa valtavan sammiollisen. Siis todellakin valtavan. 

  

Perinteisesti kokki ite oli kauheen kriittinen valmistamastaan ruuasta, siis lihasta varsinkin, mutta muulle väelle uppos ilman mutinoita. Risotto milanese lisukkeena oli ihan perfetto. Ja isä oli tehnyt taas niin herkullista salaattia. Olen jopa vähän kade sen salaatintekotaidosta, ikinä ei ite tehdystä tuu yhtä hyvää ku mitä isän tekemät on. En ollu hetkeen syönyt niin paljoa lihaa kerralla kuin eilen popsin. Oli hieno tunne, kun se oikein jysähti vatsanpohjaan ruuan jälkeen. 

Sitten: me tehtiin tilaus ruohonjuuri.fi –verkkokaupasta, noudettiin paketti postista keskiviikkona. Ollaan tykätty papuja hauduttaa tolla padalla, mutta ainakin tän kylän marketeissa tuntuu kuivattujen papujen valikoima olevan melko onneton. Postipaketin toimituskulut oli kohtuulliset 4,90e ja jokanen tuote paketissa oli kääritty söpösti sanomalehteen. Paketti tuli vielä ihan supernopeesti perille. Ja niin kauheesti jäi mielenkiintosia tuotteita vielä hankkimatta, et ehkä pitää tehdä tilauksia jatkossaki.

Lapsi tietysti tykkäs sanomalehtien repimisestä kaikista eniten ja tuumas niitä kääröjä availlessaan, että "oho, oho!" kun niistä tuli esiin mielenkiintosia pussukoita. Sotku availuepisodin jälkeen oli aika valtava, mut sanomalehdet sai onneks laittaa takansytykkeiksi.

Loppuun vielä banaanijätskiresepti, koska se on ihan uutta herkkua meidän perheessä:

Viipaloi banaani tai pari ja laita vähintään muutamaksi tunniksi pakastimeen.

Surauta jäiset banaaniviipaleet blenderillä/sauvasekoittimella/vastaavalla sileäksi pehmikseksi.

Mausta vaikka vaniljalla, suklaalla tai (työkaverin vinkki) maapähkinävoilla.

Ton helpommaks ei herkuttelu mene!